Mistähän se johtuu, että keltainen väri kukissa ei ole yksiselitteisen rakastettu, vaan jakaa toisinaan mielipiteitä?

Johtuukohan se siitä, että Suomen luonnossa on paljon keltaisia kukkia, ja ne tuntuvat siksi arkisilta?

Keltaisista kukista keltaisin, voikukka, ei sekään väärään paikkaan kasvaessaan ilahduta puutarhuria.

Mutta voiko kukaan kukkien ystävä olla hymyilemättä, kun näkee kevään ensimmäiset leskenlehdet pientareella?

Tai kun huomaa auton ikkunasta elokuun auringossa hehkuvan auringonkukkapellon – eikö sitä ole melkein pakko pysähtyä ihailemaan, kuten tätä peltoa Närpiössä?

Keltaisestakin on moneksi. Se voi olla vaalean pastellista, kuten näissä vetoavan sievissä orvokeissa.

Orvokkien seuralainen tässä on huovinkukka. Se on erinomaisen kestävä kesäkukka, joka jaksaa avata pieniä aurinkojaan varjossakin.

Mutta voi keltainen olla myös räväkkää!

Nämä kannat eivät kainostele. Keltainen reuna kiertää tulenhehkuisen oranssinpunaisia terälehtiä.

Hehkuva kukinto ja suuret kiiltävät lehdet antavat kasville kiehtovan eksoottisen ilmeen.

Täällä meilläpäin niin tavallinen punamullattu talo aiheuttaa joskus kesäkukkiaan sommittelevalle päänvaivaa. Voimakkaan punainen seinä ei ole helpoin tausta, jos silmä kaipaa värien harmoniaa.

Keltainen toimii usein tässäkin. Se sekä erottuu että toisaalta sointuu punaiseen.

Tässä kiipeilee keltainen mustasilmäsusanna pitkin pihasaunan pohjoisseinää. Kiipeilytukena toimii seinään naulattu verkko.

Tuki saakin jatkua varsin korkealle, sillä susanna kiipeää helposti kolmeenkin metriin – ja kukkii koko kesän.

Samankaltainen väripari – ruskeanpunainen tai viininpunainen yhdessä keltaisen kanssa – toimii tässä seuraavassakin.

Ruskeanpunainen saviruukku, punertavalehtinen värinokkonen ja lämpimän keltainen rusokki – väreiltään dramaattinen mutta samalla kevyt yhdistelmä.

Ja vielä, edelleen sama väripari, mutta nyt yhteen kukkaan!

Isokukkainen orvokki, Laurilan Puutarhalla myyntinimeltään ”Peppi”, käyttää samaa rohkeaa värien dramatiikkaa.

Yhdessä samettisen punaisen kanssa arkisesta keltaisesta syntyykin jo lähes kuninkaallinen tunnelma!

Toinen mainio väripari keltaiselle on vastaväri violetti. Tässä keltaisten rusokkien yläpuolelle nousevat violetinsinisten siniviuhkojen kukinnot.

Siniviuhkat ovat tutustumisen arvoisia kasveja, kun etsit sateenkestäviä kesäkukkia, jotka eivät närkästy myöskään pienestä kuivahtamisesta.

Nimestään huolimatta siniviuhkoja kasvatetaan myös valkoisena ja vaaleanpunaisena.

Rusokit huolehtivat keltaisesta myös tässä seuraavassa ruukkupuutarhassa. Lämmin keltainen hehkuu kauniisti harmaiden kivien ja puunrunkojen seurassa.

Hopeanhohtoa tuo joukkoon myös hopealehti eli hopeavillakko.

Hopealehti mielletään usein vain hautausmaiden kasviksi, mutta siitä saa myös kauniin ruukkukasvin, joka menestyy sekä paahteessa että varjossa.

Hopealehti säilyy kauniina lumen tuloon saakka.

Onko enemmän enemmän, keltaisessakin?

Tässä Vaasan kaupungin puistoistutuksessa – vuodelta 2020 – ryöppyää hentohöyhenheinien eli poninhäntien putous.

Pienikukkainen keltaoranssi rusokki versoilee elämäniloisesti heinien lomasta.

Mitähän tässä puistossa mahtaa kasvaa tänä kesänä?

Sille, joka harrastaa sekä puutarhaa että kesäistä kotimaanmatkailua, löytyy aina kiinnostavaa ihasteltavaa kaupunkien istutuksista.

Auringonkeltaista kesää odotellessa!